- reputtaa ajokokeen
- läpäisee ajokokeen
- muuttaa uuteen kotiin
- ostaa auton
- hoitaa vakuutukset, sähkön, veden, kaasun, roskienkeruun kotiin
- ripustaa keinun takapihan puuhun
- saa ajokortin
- käy retkillä pitkin San Franciscon ympäristöä
- vastaanottaa muuttokontin ja purkaa tavarat
- Tekee ympäripyöreitä työpäiviä
 |
| From Containership Arrival |
Suurin osa yllämainituista tapahtui hyvin suoraviivaisesti. Sähkö-yms. sopimukset syntyvät yhdellä puhelinsoitolla, kun tietää mihin soittaa. Sähkö ja kaasu tulee käytännössä aina samalta firmalta, ja siksi sitä kutsutaankin yleisesti nimellä "pii-gii-än-ii", eli PG&E (Pacific Gas and Electric). Vesi tulee Contra Costa Water Districtiltä, ja jätehuolto tapahtuu paikallisen firman Concord Disposal Service toimesta.
Koko elämä on uusi. Pienet asiat tuntuvat jänniltä ja uusilta. Esimerkiksi juuri jätehuolto toimii siten että maanantai-iltana kaikki kadun asukkaat työntävät roskasäiliönsä tien viereen, josta aamukuuden jälkeen roska-auto käy kaatamassa ne sisäänsä mekaanisella kouralla.
Ajokortista piti kertomani lyhyesti. Sain sen viimeviikolla n. kuuden viikon odotuksen jälkeen. Odotus oli että siinä menisi vain kaksi viikkoa (näin toimistosta sanottiin), mutta ilmeisesti ulkomaan kansalaisilla on jotain lisätarkistuksia, jotka hidastavat prosessia. Nyt minulla joka tapauksessa on Kalifornian ajokortti!
Ajokortin hakeminen on suoraviivainen prosessi: marssit paikallisen ajoneuvohallintakeskuksen toimistoon (DMV = Department of Motor Vehicles) ja annat heille viisumipaperit, passin ja eurooppalaisen ajokorttisi skannattavaksi. Tämän jälkeen on näkökoe, ja sinut passitetaan valokuvaukseen ja kirjalliseen kokeeseen. Kirjallisen kokeen suorittamiseksi pitää olla tutustunut lakeihin, määräyksiin ja muutenkin ohjeisiin. Jos sinua kiinnostaa, ohjekirja löytyy täältä: http://www.dmv.ca.gov/pubs/pubs.htm
Kirjallinen koe on melko helppo, ja minä suoritin sen vain yhdellä virheellä (virheitä olisi saanut olla kuusi). Sitten vaan varaamaan ajokoetta. Sehän ei voi olla paljoa vaikeampi, vai voiko...
Ajokoe on Suomalaiseen verrattuna melkoista pilkunviilausta. Sensijaan että testattaisi todellisia ajotaitoja, ja lakien mukaista ajamista erilaisissa tilanteissa, pitää ajaa juuri oikeaa nopeutta hyvin yksinkertainen reitti. Siis "juuri oikeaa", ei lain mukaista, vaan "juuri oikeaa". Tämä tarkoittaa että STOP-merkkiä lähestyttäessä pitää olla jo valmiiksi hiljennetty vauhti, ja STOP-merkin jälkeen pitä kiihdyttää oikeaa tahtia. Repuutin ensimmäisen kokeen liian korkean nopeuden vuoksi - ei siis ylinopeuden, vaan korkean tilannenopeuden vuoksi. Toisella kerralla olin valmistautunut lukemalla kaikki mahdolliset materiaalit DMV:n webbisivuilta, ja läpäisin testin huomautuksella että olisi pitänyt ajaa hieman nopeammin... mene ja ymmärrä. Netissä on tarkasti ohjeet miten peruutetaan ajokokeessa... vilkutetaan ja ajetaan tien sivuun, laitetaan vilkku pois, tarkistetaan sivu -ja peruutuspeilit, laitetaan peruutusvaihde päälle, laitetaan oikea käsi matkustajan istuimen taakse sekä käännetään pää taaksepäin, peruutetaan, vilkaistaan pari kertaa eteenpäin, ... melkoista pikkutarkkuutta siis. Monessa asiassa USA:ssa huomaa maalaisjärjen puuttumisen. On jokin kaava, ja se pitää tehdä osoittaen että haluaa tehdä kuten on käsketty. Sitten saa jonkin etuuden :-)
Luonto täällä on fantastisen kaunis. Tässä joitain esimerkkejä läheltämme:
 |
| From Mt Diablo Jan 2014 |
 |
| From Old Borges Farm |
 |
| From Old Borges Farm |
 |
| From Old Borges Farm |
 |
| From Old Borges Farm |
 |
| From Old Borges Farm |
No comments:
Post a Comment